Huomasin yhtenä laiskana päivänä,että olin lintsannut koulusta, olin college housuissa ja likaisessa paidassa, ilman meikkiä, likasin hiuksin, karvaisin säärin tietokoneen edessä leipä suussa. Asiakas tulisi luokseni puolen tunnin päästä.
Tunnelma oli hieman ahdistunut, mutta enemmän välinpitämätön.
Ennen laittauduin asiakkaita varten. Ajelin itseni täysin kaikkialta ja meikkasin niin kuin olisin menossa juhlimaan. Kiharsin hiukset ja laitoin nätit alusvaatteet. Romantisoin ennen koko tapahtumaan, mutta realiteetit ovat iskeneet minuun vihdoin.
Jaksoin juuri ja juuri käydä suihkussa, ajella sääret ja kainalot, laittaa päälle härpäkkeen jota käytän lähes jokakerta tapaamisissa ja siinä vaiheessa asiakas soittikin jo olevansa pihalla.
Mielialani oli erittäin matala, koska olisin mieluummin mennyt yksin pehmeään sänkyyni peiton alle. En voinut kuvitellakkaan viettäväni seuraavat puoli tuntia tuntemattoman miehen kanssa, ja "nauttia" siitä.
En ole koskaan ennen ollut niin epämukavassa tilanteessa.
Mies tuli sisään, menin sängylle. Hän istui viereeni ja katseeni oli varmasti erittäin kyllästynyt. En vain jaksanut esittää millään. Hän otti vaatteensa pois ja kysyi saako minua suudella. Ei.
Halailimme pitkään, ja toivoin ajan jo olevan loppu. Mies koski minua alakerrastani, ja hetki tuntui siltä kuin en olisi ikinä ennen harrastanut seksiä. Kaikki sattui ja tuntui todella ikävältä. En kostunut millään. Mies oli selvästi täysin kokematon, ja varmasti uskoi jokaisen näytellyn henkäisyni olevan nautintoa. Olisipa kaikki jo ohi. Suljin silmät ja mietin mitä aikoisin ostaa rahoilla. Yhtäkkiä mies olikin jo valmis panemaan. Vihdoinkin.
Pidin silmät kiinni ja näyttelin. Seksiä kesti onneksi ehkä minuutin tai kaksi. Mies kävi vessassa ja olin vetänyt vaatteet päälle merkiksi siitä, etten todellakaan ollut kiinnostunut toisesta kerrasta.
Mies mietti mitä nyt tehtäisiin kun aikaakin oli vielä jäljellä... Vastasin tylysti pallon olevan hänellä, jääkööt tai pankoot, ihan sama. Mies selitti jotain ja lähti.
Menin nukkumaan toivoen voivani aloittaa ihan minkä tahansa muun paskaduunin.
2 kommenttia:
Kiva taas lukea blogiasi, mutta harmi kuulla että et enää nauti "viihdyttämisestä". Kyllähän sen toisaalta ymmärtää, koska aika raskaaksi se voi käydä jos sitä tekee ikään kuin pakon edessä. Muutakaan duunia ei siis ole. Kyllä opintotuet silti kannattaa hakea. Ei niistä sen kummempaa jälkeä jää kuin opiskelustakaan. Tästä blogistakaan sinua ei varmasti tunnista kun anonyymisti toimit. Jaksamista sinulle :-)
-Sama
Hei,
Teen Itä-Suomen yliopistossa kulttuuriantropologian kandidaatintutkielmaa, jossa tarkastelen vapaaehtoisesti ja itsenäisesti seksityötä tekevien tai aiemmin harjoittaneiden suomalaisnaisten käsityksiä seksityöhön liittyvistä stigmoista eli häpeäleimoista. Pyrin tutkimaan kokemuksia näistä negatiivisista leimoista sähköpostitse suoritettavien haastatteluiden avulla ja tutkijana sitoudun säilyttämään tutkittavien henkilöiden anonymiteetin tutkimuksessani.
Olisin kiitollinen, jos sinä blogikirjoittajana haluaisit osallistua tutkimukseeni ja vastata viestiini 15.11.2013 mennessä. Varsinaiset haastattelukysymykset minun on tarkoitus lähettää tutkimuspyyntööni suostuneille viimeistään joulukuun alussa. Mikäli sinulla on jotakin kysyttävää tutkimukseeni liittyen, vastaan mielelläni sähköpostitse ja kerron sinulle lisää tutkimuksestani.
Ystävällisin terveisin,
Laura Ollila, fil. yo
lauraoll (at) student.uef.fi
Lähetä kommentti