Olen pitänyt hetken hiljaisuutta, koska minulle tapahtui jotain järkyttävää.
Olin menossa ensimmäiselle hotellitapaamiselleni. Olin kertonut miehelle mitä minulla on päällä, jotta hän tunnistaa minut hotellin edessä.
Seisoskelin siinä tavallisen näköisenä, selasin puhelintani ja leikin odottavani kaveria. Yritin näyttää mahdollisimman normaalilta, enkä kehdannut katsella liikaa ympärilleni. En tiennyt miltä mies näyttäisi, mutta hetken päästä ulos tuli mies polttamaan tupakkaa. Hän seisoskeli hieman kauempana minusta, ja selkeästi tuijotteli minua. Ajattelin, ettei hän pitänyt ulkonäöstäni eikä siksi lähestynytkään. Kyllästyin odottamiseen ja menin miehen luokse. Kysyin oliko hän odottamani mies, ja häneltä tuli niin epävarma ei vastaukseksi.
Jotenkin tiesin kyseessä kumminkin olevan odottamani mies, joten seisoskelin siinä vielä hetken, jos hän keräisi vaikka rohkeutta.
Hän lähti kävelemään, ja hetken päästä lähdin minäkin. Menin kotiin, ja olin erittäin vihanen menettämästäni monesta sadasta eurosta. Lähetin hänelle kirpeän sähköpostin, johon sain vastaukseksi pahimman mahdollisen lauseen. "Järkytyin kun tunnistin sinut, tunnen vanhempasi erittäin hyvin."
Nyt mies moralisoi, kertooko hän asiasta perheelleni kun niin vaarallinen ala kerta on kyseessä. Olen ollut järjettömän stressaantunut, nähnyt painajaisia, nukkunut tunnin kerrallaan ja peläten vanhempieni soittoa.
Olen erittäin vihainen miehelle. Miksi minulta odotetaan, etten kertoisi asiakkaitteni vaimoille ja perheille miestensä puuhista? Ja nyt kun minut on tunnistettu, aikoo mies paljastaa minut!?
Ymmärrän, että olen erittäin nuori ja tämä maailma on riskejä täynnä. Mutta olen aikuinen, ja päätän itse asiasta. Eikö? En ole naiivi, olen vaan kokenut niin paljon pahaa pieneen ikääni mennessä, että jos siitä kerta saa maksunkin, niin miksei. En missään nimessä halua perheeni tietävän tästä, koska se tulisi vaikuttamaan suhteeseeni heihin moneksi vuodeksi, ellei loppu elämän.
Kun olin 16v, varastelin järjettömästi tavaraa kaupoista. Äitini vieläkin luulee minun varastaneen mitä vaan, jos ei löydä sitä kotoaan. Aina saan kuulla jos jotain puuttuu.. Oli se sitten mekko tai kynttilänjalka. En ikinä varastaisi ihmisiltä, perheestä puhumattakaan. Tunnen niin pahaa omatuntoa nuoruuden jutuista. Mutta se, että myyn itseäni ei pitäisi vaikuttaa kehenkään muuhun.
Mitä sinä tekisit, jos tuttusi myisi itseään? Pitäisitkö salaisuuden itselläsi, vai yrittäisitkö puuttua asiaan?
5 kommenttia:
Olen ehkä väärä ihminen kommentoimaan kun itse käytän satunnaisesti ko. palveluita, mutta vastaan kuitenkin. Minulla on muutamia tuttuja nuoria naisia, jotka ikänsä puolesta ja muutenkin voisivat myydä itseään, jos tämä halutaan niin ilmaista. Vastaavassa tilanteessa, kuin sinulla, en paljastasi sinua. Olisin vedonnut väärinkäsitykseen tai muuhun syyhyn, kun tapaaminen peruuntui. Minusta jokaisen naisen yksityisyyden suoja on tärkeää. Jos ilmoittaisin vanhemmille tai muulle taholle, ei se oikeastaan paranna asioita. Sillä korkeintaan pilaa toisen suhteet vanhempiin tai ystäviin. Jos vanhempasi tai joku muu kysyy asiasta, niin ihmettelet vaan kuka näitä huhuja levittää ja kiellät kaiken. Uusi ilmoituksesi, hommaa uusi prepaid ja muuta s-postisi niin ettei sitä kautta kukaan saa yhteyttä. Jos sinulla on vakkareita, ilmoita heille uudet yhteystiedot. En usko että ongelmia tulee muutenkaan. Todennäköisesti mies on varattu ja hänellä on pelissä paljon enemmän kun sinulla. Nuku yösi paremmin, tämän pelko pitää selättää ja huomioida tosiasiat. Toivottavasti tästä oli apua :)
-Sama
Oletko tutustunut sivustoon sihteeriopisto.net eli sexwork.net? Suosittelen lämpimästi. Suomenkielinen sivusto, jolla asiasta pystyy keskustelemaan kollegoiden kanssa.
Jaksamisia sinulle! Muista, että mihinkään ei ole pakko suostua!
Tuo on todella sikamaista käytöstä asiakkaalta, varsinkin jos hän ei jutellut kanssasi enempää (että jos olisit vaikka narkkari tai muuten sekasin, niin silloin voisin asian juuri ja juuri hyväksyä.)
Mutta jos mies kertoo asiasta, sano että mies yritti saada sinua sänkyyn, tarjosi jopa rahaa ja suuttui kun kieltäydyit. Uusi sitten ilmoituksesi ja peitä jälkesi. Kerro ihmeessä miten kävi tai miten selvisit tilanteesta.
Onneksi itse asun kaupungissa, missä mua ei voi tuntea kukaan. No ehkä voi tulla entisiä työkavereita asiakkaiksi, mutta toivottaisin heidät tervetulleeksi ja antaisin oikein spesiaalihyvät kyydit ;)
Noh, eksäni oli minut tunnistanut yhdestä ilmoituksesta, mutta nauroin hänelle ja kiitin kovasti, mutta vakuutin etten ole noin hyvän näköinen kuin kuvan tyttö :D
"Järkytyin kun tunnistin sinut, tunnen vanhempasi erittäin hyvin."
Nyt mies moralisoi, kertooko hän asiasta perheelleni...
Ja höpö-höpö sanon minä. Siis 98% todennäköisyydellä pelkkää kusetusta. Toki siihen jää se vaivainen parin prosentin todennäköisyys, että hän todellakin tuntisi perheesi, mutta senkin jälkeen olisi aika todennäköistä, että hän pysyy hiljaa, eikä koskaan kerro kellekään, että olette edes tavanneet "noissa merkeissä".
Ja mitäs sitten jos niin kävisikin, että hän kertoisi vanhemmillesi, että huoraat. No - kiistät kaiken, ja kerrot ettet ole koko paikassa edes ollutkaan, ja näyttelet ehkä loukkaantunuttakin vielä. Tai toinen mahdollisuus: jos vanhempasi ottavat yhteyttä, että "hei sut on tunnistettu itseäsi myymässä", niin kerrot että joo-ja-ei. Eli sinäkin tunnistit yhteisen perhetutun, ja halusit testata käykö se sika tosiaan huorissa. Ja jos se olisi rahaa tarjonnut ja jotain yrittänyt, väität kivenkovaan että et olisi antanut, et rahasta etkä ilman...
Olisi kiva tietää miten tämä jatkuu. Toivottavasti et pelästynyt tuota onnetonta luuseria vaan seikkailu jatkuu...
-Sama
Lähetä kommentti